Mitä jos yrityksenne merkittävin vielä hyödyntämätön tiedon, innovaatioiden ja riskienhallinnan lähde onkin hallitussalin ulkopuolella? Aikakaudella, jolla yrityskulttuuri voi luoda tai tuhota yrityksen, pelkkään ulkopuoliseen asiantuntemukseen ei aina kannata luottaa.
Yrityksen hallituksen työntekijäedustus − usein puhutaan myös henkilöstön edustajista − tarkoittaa työntekijöiden valitsemista ja nimittämistä yhtiön virallisiin hallituspaikkoihin. Tämä eroaa työsuojeluvaltuutetuista tai työehtosopimuksen osapuolista, jotka toimivat neuvottelueliminä. Henkilöstön edustajat ovat hallituksen virallisia, äänivaltaisia jäseniä, joilla on samat luottamustehtävät yritystä kohtaan kuin osakkeenomistajien nimeämillä jäsenillä.
Henkilöstön edustus hallituksessa on kasvava kansainvälinen trendi, jossa ajatellaan sääntelyä laajemmin. Työntekijöiden edustus tarjoaa yrityksille merkittäviä etuja, sillä sen avulla voidaan parantaa päätöksenteon laatua ja työntekijöiden sisäisiä suhteita sekä edistää pitkän aikavälin taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä.
Hallituksen perinteisessä kokoonpanossa asetetaan etusijalle usein taloudelliset näkökohdat, oikeudellinen asiantuntemus sekä korkeatasoinen strategiaosaaminen. Vaikka nämä ovatkin olennaisia asioita, keskittyminen niihin voi luoda hallituksen ympärille kuplan, joka on irrallaan liiketoiminnan päivittäisestä todellisuudesta. Työntekijäjohtajat tuovat mukanaan perustason ymmärrystä yrityksen toiminnasta, kulttuurista ja välittömistä haasteista. Usein he ovat ensimmäisiä, jotka huomaavat järjestelmien tehottomuudet, henkilöstöön liittyvät moraaliset ongelmat tai mahdolliset tuotantoa tai palvelujen tarjoamista koskevat riskit. Henkilöstön edustajat tuovat hallitukseen tietämyksen operatiivisesta todellisuudesta, joka on arvokas korkean tason strategisissa keskusteluissa.
Koska henkilöstön edustajat tuovat mukanaan oman näkökulmansa, joka poikkeaa hallituksen perinteisestä strategisesta ja taloudellisesta lähestymistavasta, he toimivat hyvänä suojana "ryhmäajattelua" vastaan. Henkilöstön edustajat saavat hallituksen huomioimaan tärkeiden päätösten inhimilliset vaikutukset, mikä johtaa monipuolisempiin tuloksiin. Heidän ansiostaan hallitus voi ennakoida paremmin strategisten valintojensa vaikutuksia henkilöstöön, mikä taas auttaa lieventämään päätösten täytäntöönpanoon sisältyviä riskejä.
Oma edustus korkeimmalla hallintotasolla syventää henkilöstön omistajuuden tunnetta ja kokemusta menettelyjen oikeudenmukaisuudesta. Kun työntekijät tietävät, että heidän äänensä on läsnä ja että heitä arvostetaan kokoushuoneessa, jossa tehdään tärkeimmät päätökset, heidän työmoraalinsa, sitoutumisensa ja tuottavuutensa paranevat merkittävästi. Työntekijöiden hyvä sitoutuminen johtaa usein pienempään vaihtuvuuteen, työtaistelujen vähenemiseen ja vahvempaan ja joustavampaan yrityskulttuuriin.
Henkilöstön edustajilla, joiden toimeentulo ja ura ovat suoraan sidoksissa yrityksen kestävyyteen, on luonnostaan pitkän aikavälin näkökulma. He toimivat usein tärkeänä vastapainona ulkoisille osakkeenomistajien paineille, joissa etusijalla ovat välittömät kvartaalituotot. Henkilöstön edustajat kannattavat investointeja työvoiman koulutukseen, T&K-toimintaan ja kestäviin käytäntöihin ja auttavat näin varmistamaan, että hallitus keskittyy pysyvään arvonluontiin lyhyen aikavälin rahoitusjärjestelyjen sijaan.
Henkilöstön edustuksen mallit vaihtelevat suuresti ja riippuvat suurelta osin kansallisesta lainsäädännöstä. Esimerkiksi Saksassa ja Norjassa yhteispäätösvalta on lakisääteinen vaatimus, jonka mukaan työntekijöillä on oltava merkittävä määrä paikkoja valvontaneuvostossa (Saksa) tai yksijakoisessa hallituksessa (Norja). Sen sijaan Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa tällaiset nimitykset ovat yleensä vapaaehtoisia. Keskeinen muuttuja on usein, miten paljon työntekijöillä ja osakkeenomistajilla on edustajia hallituksessa suhteessa toisiinsa: tämä voi vaihdella henkilöstöjäsenten yhdestä paikasta lähes tasajakoon.
Henkilöstön edustajilla on ainutlaatuinen ja haastava kaksoisrooli. Juridisesta näkökulmasta heillä on ensisijainen luottamusvelvollisuus toimia koko yrityksen eikä vain heidät valinneiden työntekijöiden eduksi. Heidän arvonsa on kuitenkin siinä, että heidän vastuullaan on välittää ja edustaa työntekijöiden näkökulmaa. Jotta henkilöstön edustajat voivat onnistua tehtävässään, heidän on muutettava toiminnalliset ja kulttuuriset kysymykset konkreettisiksi asioiksi, jotka hallituksen on mahdollista ratkaista.
Henkilöstöedustajamallin toteuttamisessa on omat haasteensa. Mahdollisia eturistiriitoja voi syntyä, erityisesti jos työehtosopimusneuvotteluissa on kiistoja. Useimmilla operatiivisilla työntekijöillä ei myöskään ole johtajilta yleensä vaadittavaa taustaa korkean tason rahoituksesta, yritysjärjestelyistä (M&A) ja yhtiöoikeudesta. Näiden asioiden vuoksi henkilöstön edustajille on tarjottava erityiskoulutusta ja perehdytystä, jotta varmistetaan, että heillä on täydet valmiudet osallistua tehokkaasti ja täyttää lakisääteiset velvollisuutensa. Jatkuva logistinen haaste on myös sen varmistaminen, että johtaja pystyy tehokkaasti kommunikoimaan koko henkilöstön kanssa ja edustamaan sen erilaisia etuja.
Yhteispäätösvallan toimivuus on osoitettu selkeimmin Pohjoismaissa ja Saksassa. Näitä malleja soveltavat yritykset ovat johdonmukaisesti osoittaneet vankkaa pitkän aikavälin suorituskykyä ja korkeaa työrauhaa. Tämä osoittaa, että työntekijöiden näkemysten huomiointi strategisella tasolla voi olla yritykselle kilpailuetu.
Kun sijoittajat, poliittiset päättäjät ja yleisö vaativat yrityksiä puuttumaan sosiaaliseen eriarvoisuuteen, ilmastonmuutokseen ja yrityskulttuuriin, henkilöstön edustus hallituksissa on tärkeämpi kuin koskaan. Kun suuntaus on tämä ja samalla johtajien palkkausta ja henkilöstön työoloja valvotaan yhä enemmän julkisesti, merkit viittaavat siihen, että henkilöstöedustajamallien käyttöönotto laajenee todennäköisesti Euroopan ulkopuolelle.
Henkilöstön edustajien valinta hallitukseen on hallintoprosessin strateginen parannus. Sen keskeisiä hyötyjä ovat suojautuminen ryhmäajattelulta, päätöksenteon laadun parannus ja sitoutuminen pitkän aikavälin kestävyyteen, jotka puolestaan ovat nykyaikaisen organisaation kiireellisimpiä kysymyksiä.
Henkilöstöedustajien valinta on muutos, joka kuvastaa laajempaa, tarpeellista kehitystä yritysten hallintotavassa. Kun yritys kutsuu yritystä pyörittävät ja rakentavat ihmiset mukaan kokoushuoneeseen, jossa yrityksen kohtalosta päätetään, ne eivät keskity enää vain taloudellisiin osakkeenomistajiin vaan joustavampaan ja sidosryhmälähtöisempään lähestymistapaan. Samalla yritykset asettavat standardit seuraavalle menestyksekkään globaalin yritystoiminnan aikakaudelle.