Hallituksen itsearvioinnin merkitys

Hallituksilla on paljon työlistallaan. Vastuuta ja tehtäviä on niin paljon, että helposti unohtuu, miten hallitus toimii yhdessä tiiminä. Kun näin tapahtuu, asiat voivat lipsua ja tehtävien hoitamisen sekamelskaan on helppo eksyä. Hallitusten olisi kuitenkin aina otettava askel taaksepäin ja arvioitava sekä aiemmin että parhaillaan tekemäänsä työtä.

On monia syitä, miksi ammattihallitusten olisi arvioitava omaa työtään. Arviointi on osoitus hyvästä hallintotavasta, ja se edistää avoimuutta ja vastuullisuutta, kannustaa oppimaan ja lisää hallituksen työn vaikuttavuutta.

Juuri näissä asioissa TLT Leadership on valmiina auttamaan. He ovat luoneet hallituksille itsearviointityökalun, joka auttaa hallituksia ymmärtämään vahvuuksiaan ja heikkouksiaan useilla eri osa-alueilla. Kysyimme TLT Leadershipin perustajilta Kari Bech-Moenilta ja Ingeborg Molden Hegstadilta, miksi organisaatioiden olisi otettava hallituksen itsearviointi vakavasti.

K: Miksi hallituksen itsearviointi on tärkeää?

V: Hallituksen itsearviointityökalut, kuten tämä meidän kehittämämme, auttavat hallitusta saavuttamaan tavoitteitaan. Niissä on objektiivinen kehys, jonka avulla hallitusta ja sen valmiuksia arvioidaan.

Tyypillisesti itsearvioinnissa katsotaan, miten hallitus hoitaa tehtäviään, miten tehokasta hallituksen työ on, miten hallitus johtaa, miten tehokkaita hallituksen prosessit ovat ja millainen on hallituksen jäsenten panoksen laatu.

Prosessi on ratkaisevan tärkeä, jotta voidaan luoda palautteen antamisen ja avoimuuden kulttuuria, ja se luo perustan parantaa suorituskykyä ajan mittaan. Arvioinnin tulokset ovat erittäin hyödyllisiä myös nimityskomiteoille, joiden tehtävänä on löytää ehdokkaita hallitukseen, lisätä monimuotoisuutta ja täyttää osaamisvajeita.

K: Miksi perustitte TLT:n ja hallituksen itsearviointityökalun?

V: Kokeneina hallituksen jäseninä näimme, että markkinoilla oli tarvetta tehokkaammalle ja käyttäjäystävällisemmälle hallituksen digitaaliselle itsearviointivälineelle.

Monet hallitusten nykyisin käyttämät arviointityökalut ovat hankalia, kalliita ja liian aikaa vieviä. Monissa tapauksissa käy niin, että hallituksen jäsen ei suorita arviointia loppuun tai jättää osallistumatta siihen.

Uskomme myös, että työkalumme on helposti omaksuttava vaihtoehto hallituksille, jotka käyttävät edelleen tee-se-itse-menetelmiä itsearvioinnissa. Tyypillisesti näissä menetelmissä hallituksen sihteeri jakaa kyselylomakkeita Google Docsin tai muun palvelun kautta tai hallituksen puheenjohtaja tapaa hallituksen jäseniä kahdenkeskisissä keskusteluissa. Digitaalisen työkalun etuna näihin menetelmiin verrattuna on, että se parantaa luottamuksellisuutta, edistää avoimuutta ja sisältää vankan ja objektiivisen kriteeriluettelon, joka kuvaa hallitustyöskentelyn parhaita käytäntöjä.

Kysymys: Miten hallitusten olisi käytettävä itsearviointien tuloksia?

V: Hallitusten olisi käytettävä itsearvioinnista saatuja tietoja lisätäkseen tietoisuutta hyvistä käytännöistä sekä ymmärtääkseen hallituksen ja johdon odotuksia. Tärkein tulos on kuitenkin selkeä suunnitelma hallituksen toiminnan parantamiseksi.

Tämä onnistuu vain, jos kaikki osapuolet uskovat täysin prosessin arvoon ja sitoutuvat ryhtymään päättäväisiin toimiin tulosten perusteella. Itsearviointi voi viedä hallituksen vain tiettyyn pisteeseen. Ratkaisevaa on se, miten hallitus reagoi tuloksiin.

Kysymys: Mitkä ovat mielestänne hallitusten suurimmat haasteet tällä hetkellä ja miten tehokkaammat ja vaikuttavammat itsearvioinnit auttavat hallituksia selviytymään niistä?

V: Maailmanlaajuinen taloudellinen epävakaus, kiihtyvä teknologinen kehitys ja lisääntyneet sääntelyvaatimukset asettavat uusia vaatimuksia päätöksenteolle ja raportoinnille. Digitaalinen itsearviointityökalu voi auttaa käynnistämään monia tärkeitä keskusteluja hallituksessa, kuten "Käsittelemmekö hallituksessa oikeita asioita?" tai "Työskentelemmekö tehokkaasti ja tuloksellisesti ja katammeko kaikki vastuualueemme?".

Hallitusten suurin haaste on löytää tasapaino yrityksen strategian ja innovaatiotoiminnan tukemisen sekä taloudellisten riskien ja lisääntyneiden raportointi- ja vaatimustenmukaisuusvaatimusten välillä.

Vasemmalta: Kristoffer Munthe Aasbø ja Møyfrid Øygard Admincontrolista. Oikealta: Kari Bech-Moen ja Ingeborg Molden Hegstad TLT Leadershipistä.

Kuka on Kari?

Kari Bech-Moenilla on 20 vuoden johtamiskokemus teknologia-alan start-up-yrityksistä yritysten johtotehtäviin, muun muassa Telenorissa ja DNB:ssä. Hallituskokemusta hänellä on Huma AS:stä (puheenjohtaja), Conexus AS:stä, Xplora AS:stä, Smart Cylinders AS:stä, Diversity Indexistä (puheenjohtaja) ja Seema AS:stä.

Kuka on Ingeborg?

Ingeborg Hegstadilla on yli 20 vuoden kokemus liikkeenjohdon konsultoinnista, muun muassa McKinsey & Companysta, Egon Zehnderiltä ja Imsightista. Hän on toiminut hallitustehtävissä Cxense ASA:ssa (2017−2019), Q-Free ASA:ssa (2018−2021), ja tällä hetkellä hän toimii Strongpoint ASA:n (2020−), Cyvizin (2020−) ja Gjensidige Mobility Groupin (2023−) hallituksissa.