Väitöskirja: Hallitusammattilaisia motivoi haasteet ja tavoitteet

DI, KTM Klaus Breitholtz tutki tuoreessa väitöskirjassaan "Motivating Boards for Sustainability: The Role of Member’s Motivation and Diversity in Board Social Responsibility," yrityksissä toimivien hallitusammattilaisten motiiveja tehdä hallitustyötä sekä kykyä edistää yhtiöiden sosiaalista vastuullisuutta. Hallitusammattilaisia motivoi iästä ja sukupuolesta riippumatta jatkuva halu kehittyä, uudet haasteet ja yhteiset tavoitteet. Monimuotoisuus, kuten molempien sukupuolien mukanaolo hallituksessa, sekä riippumattomien hallituksen jäsenten määrän lisääntyminen ja hallituksen koon kasvattaminen, vaikuttavat myönteisesti hallitusten kykyyn toimia vastuullisesti.

Itsekin hallitustyötä tekevä Breitholtz halusi selvittää syvällisemmin tekijöitä, jotka motivoivat hallituksissa toimivia ammattilaisia ja edistävät sosiaalista vastuullisuutta. Sosiaalinen vastuullisuus tarkoittaa sitä, että yhtiö toimii vastuullisesti osana yhteiskuntaa ja paikallista yhteisöä. Yhtiö on myös hyvä työnantaja ja reilu yhteistyökumppani niin asiakkailleen kuin toimittajilleen.

"Hallitustyötä on tutkittu melko vähän varsinkin pohjoismaissa, eikä hallitusten vastuullisuudesta tiedetä kovinkaan paljon. Väitöskirjassani tutkin miten yksilöiden motivaatiotekijät sekä hallitustiimin diversiteetti vaikuttavat yhtiön sosiaaliseen vastuullisuuteen," sanoo Breitholtz. "Liike-elämän ammattilaisia motivoi hallitustyössä ennen kaikkea halu haastaa omaa osaamistaan sekä intohimo saada asioita aikaan, jotta yhtiö menestyy. He haluavat tehdä töitä yhteisen päämäärän eteen. Motivaatiota lisää myös hallitustyöhön liittyvä päätösvalta, jotta asioita saadaan tapahtumaan."

"Mitä monimuotoisempi ja suurempi hallitus sitä enemmän kiinnitetään huomiota yhtiön sosiaaliseen vastuullisuuteen," kertoo Breitholtz. "Tutkimukseni mukaan hallitusten tyytyväisyys omaan vastuullisuustasoon oli korkeampi niissä yhtiöissä, joissa hallituksen keski-ikä oli korkeampi. Nuoremmat jäsenet kokevat keskimäärin vanhempia voimakkaammin, ettei organisaation vastuullistaso ole vielä siellä missä sen pitäisi olla. Uskon tämän johtuvan siitä, että nuoremmat hallitusammattilaiset suhtautuvat vastuullisuuteen jo lähtökohtaisesti kunnianhimoisemmin kuin hieman vanhemmat kollegansa."

Vastuullisuuteen kiinnitetään yhä enemmän huomiota

Vastuullisuuteen liittyvä keskustelu on Breitholtzin mukaan edelleen hieman sekavaa ja vastuullisuuden mittaaminen haastavaa. "Erilaisia indeksejä on paljon, ja mittareihin liittyy haasteita. Ympäristöasioihin, kuten päästöihin, kierrätykseen ja energiatehokkuuteen sekä hyvään hallintotapaan on kiinnitetty yhtiöissä jo pidemmän aikaa huomioita. Minä keskityin väitöskirjassani erityisesti sosiaaliseen vastuullisuuteen."

Sosiaalisesti vastuullisessa yhtiössä huolehditaan henkilöstön hyvinvoinnista ja toimitaan hyvänä yrityskansalaisena.

"Suomalaisissa yrityksissä pidetään keskimäärin hyvää huolta oman henkilökunnan hyvinvoinnista ja henkilöstön osaamisen kehittämisestä. Monissa yhtiöissä on investoitu vuosikymmenien ajan työntekijöiden hyvinvointiin patruunoiden järjestäessä tehdaspaikkakunnille kohtuuhintaisia asuntoja ja terveyspalveluita. Sosiaalinen vastuullisuus nähdään myös kilpailuvalttina parhaiden osaajien rekrytoinnissa. Se tarkoittaa myös oikeudenmukaista palkitsemista ja palkkatasa-arvoa."

"Reiluja pitäisi olla myös jakelijoita ja toimittajia kohtaan. Tämä on jäänyt selvästi vähemmälle huomiolle. Voisiko yhteistyökumppaneiden suuntaan joustaa tarpeen vaatiessa esimerkiksi laskujen maksuajoissa?" alleviivaa Breitholtz. "Tarvitaan hyvää ja luottamuksellista keskusteluyhteyttä."

Toimintaympäristön nopeat muutokset ja eri teknologioiden kova kehitysvauhti vaikuttavat Breitholtzin arvion mukaan myös yhtiöiden hallituksiin.

"Työtapoja on uudistettava ja hallitusten ajattelun diversiteettiä on hyvä lisätä. Tarvitaan oikeita kyvykkyyksiä, tehokkaita työkaluja ja säännöllistä itsearviointia, jotta hallitustyö voi kehittyä ja palvella mahdollisimman hyvin esimerkiksi liiketoiminnan kasvua ja kansainvälistymistä. Uskon, että hallitustyö muuttuu yhä aktiivisemmaksi. Kyvykkyys hyödyntää dataa ja tekoälyä tarjoaa myös uusia mahdollisuuksia tuntea kansainvälistä markkinaa ja edistää liiketoiminnan elinvoimaa. Sosiaaliseen vastuullisuuteen tarvitaan euroja ja resursseja, eikä sitä pidä sekoittaa hyväntekeväisyyteen."

Breitholtzin löydöksiä ja näkemyksiä pähkinänkuoressa:

1. Jatkuva halu kehittyä ja uudet haasteet motivoivat liikemaailman ammattilaisia toimimaan yhtiöiden hallituksissa. Raha ei ole merkittävä motivaattori.
   
   
2. Yhtiön omistajien tahtotila sekä hallituksen puheenjohtajan kyky johtaa hallitusta tiiminä vaikuttavat merkittävästi hallituksen jäsenten motivaatioon.
   
   
3. Hallituksen diversiteetti, riippumattomat hallituksen jäsenet sekä hallituksen koon kasvu parantavat hallituksen sosiaalista vastuullisuutta. Mitä monipuolisempi ja isompi hallitus, sen positiivisemmin hallitus teki töitä sosiaalisen vastuullisuuden eteen.
   
   
4. Hallitusten ajattelun ’setämiehistyminen’ voi olla uhka yhtiön tulevaisuuden elinvoimalle.

Klaus Breitholtz (34) toimii Genevia Technologies -bioteknologiayhtiön talousjohtajana sekä hallituksen jäsenenä. Hän on myös nuorten hallitusosaajien verkoston, Future Boardin, hallituksen väistyvä puheenjohtaja sekä Hallituspartnerit ry:n hallituksen historian nuorin jäsen.

Admincontrol on jo useiden vuosien ajan tehnyt yhteistyötä Future Boardin nuorten hallitusosaajien verkoston kanssa. "Haluamme omalta osaltamme olla mukana Future Boardin kanssa tekemässä työtä tulevaisuuden hallitustyön eteen. Tuemme myös työtä, joka edistää yhtiöiden kasvua aktiivisen hallitustyön kautta," toteaa Admincontrolin maajohtaja Henrikki Hirvonen.